sunnuntai 22. marraskuuta 2015



Hakkapeliitat on vaihdettu alle ja ensimmäinen 439 km:n reissu tuli välittömästi ajettua niillä talvisissa olosuhteissa. Tällä kertaa mittailin oikein poikkeuksellisen tarkasti renkaiden urasyvyydet ennen alle laittoa, vaikka edelleen näissä R2:ssa se on kyllä erittäin haastellinen tehtävä:

#  Sisäreuna   Ulkoreuna   Sijoituspaikka viime talvena
1     7,2 mm      7,0 mm       Oikealla edessä
2     7,4 mm      7,2 mm       Oikealla takana
3     6,9 mm      6,7 mm       Vasemmalla edessä
4     7,9 mm      7,8 mm       Vasemmalla takana

Vastoin kaikkia ohjeita pidän itse kiinni siitä, että renkaita käytetään tasaisesti eli vetävään päähän paremmat ja toiseen päähän huonommat eli tässä autossa siis eteen paremmat. Näin siis sijoituspaikat eteen-taakse vaihtuivat nyt päinvastoin kuin ovat olleet viime talvena. Vasen ja oikea pysyvät samoina, kun renkaassa on pyörimissuunta määritelty, enkä muutenkaan koe järkeväksi vaihdella renkaiden pyörimissuuntia.

Eilen lauantaina oli aamulla lähtö liikenteeseen, pääkaupunkiseudulla tosin sulassa ja märässä kelissä. Kuutostietä ajellessa alkoi lunta tulla jo reippaasti ennen Kouvolaa ja sieltä edelleen Mikkelin suuntaan jatkettaessa sade vain sakeni. Käännyttäessä pienemmille teille olivat ne jo sitten täysin märän lumen peitossa ja todella liukkaita. Muutaman kerran rengas nousi loskapatjan päälle, tosin sen sai helposti takaisin alas siitä ja auton kontrolliin. Muutamassa tiukemmassa mutkassa oli myös havaittavissa puskemisen alkua, joka sitten pidon löytyessä kääntyi yliohjaavuudeksi.

Hienosti reissusta kuitenkin selvittiin R2:lla ja kyytiläiset antoivat kehuja hiljaisesta kyydistä. Siihen nyt tietty vaikuttaa muukin kuin renkaat, mutta niilläkin oma merkittävä osansa.

Tästä se taas alkaa.

keskiviikko 8. huhtikuuta 2015


Näin talvikauden päätteeksi on hyvä ottaa pientä viihteellistä puolta esille Hakkapeliitoista, vaikka tämäkin taitaa Nokian Renkaille olla totisinta totta, testausta, mutta myös markkinointia.

Juha Kankkunen ajoi uudella Valtra T234:llä ja Hakkapeliitta TRI renkailla uuden traktoreiden maailmanennätysnopeuden 130,165 km/h! Valtrassa massaa seitsemän tonnia ja eteenpäin tätä järkälettä kiidättää 470 hv ja 1700 Nm. Ilman kalustovaurioita ei tämäkään ennätys synny, mutta kuten kaikkeen moottoriurheiluun ja ennätystehtailuun kuulukin, on tässäkin lajissa kalusto äärimmäisen kovilla.


Hyvin se tuntuu Hakkapeliitta toimivan traktorissakin ja nopeudetkin ihan suomalaisten moottoriteiden kesänopeuksien luokkaa. Jos ei nyt ihan tuollaisissa nopeuksissa ainakaan traktorilla, niin olisi sinänsä mielenkiintoista päästä testiradalle kokeilemaan erilaisia Hakkapeliittoja, miksei muitakin renkaita ja toteamaan itse käytännössä niiden eroja.

tiistai 7. huhtikuuta 2015


Talvirengaskausi 2014-2015 on omalta osaltani päättynyt ja on rengastestin väliraportin aika. Kelien puolesta on jo viimeinen kuukausi ollut täysin kesärengaskelejä, lukuun ottamatta muutamaa yksittäistä päivää, joista viimeisin viikko sitten. Toki asfaltti on vielä karkeaa ja siinä mielessä talvirenkailla ajamista olisi voinut vielä jatkaa, ne kun kuluvat tuolla karkealla asfaltilla vähemmän kuin tilalle tänään laitetut Y-nopeusluokan kesärenkaat. Toisaalta kitkoilla ei tule ajettua niin rajusti, mitä noilla kesärenkailla voi päästellä menemään.

Kausi kesti 135 päivää ja siinä ajassa matkaa tuli yllättävän paljon, 14 205 km. Kahtena edellisenä talvena on matkaa tullut vähemmän ja talvirengaskausi on ollut pidempi. Kaudella 2012-2012 ajoin talvirenkailla 152 päivää ja 11 778 km ja kaudella 2013-2014 talvirenkaat olivat alla 170 päivää ja 11 559 km.

Kulutuspinnan syvyyden mittauksessa oli uusilla renkailla pientä haastetta, johtuen urien pohjissa olevista pitokynsistä. En löytänyt uutena sitä oikeaa kohtaa mistä mitata, mutta tyydyin siihen, että renkaissa näkyi selvästi 8 mm merkki kulutuspinnassa. Näin ajokauden jälkeen tuli sitten perehdyttyä mittailuun hieman enemmän ja sain mitattua edestä 7,0 mm ja takaa 7,7-7,9 mm urasyvyydeksi.

Renkaiden kulumiseen olen kiinnittänyt huomiota jo aiemmin ja siihen, että kuluminen on huomattavasti suurempaa kuin edellisillä Hakkapeliitta R -kitkarenkaillani, joissa oli enemmän pintaa jäljellä vielä lähes 25 000 km:n jälkeen. Toki tänä talvena on ajettu poikkeuksellisen paljon paljaalla asfaltilla ja se kyllä syö rengasta. Nämä uuden R2:t olivat myös uudemmat kuin R:t olivat aikanaan kun ne minulle tulivat auton mukana. R:t kun oli olleet jo vuoden vanteelle asennettuna. Olisiko siis niin, että se vanhempi rengas on kovempi, eikä kulu niin paljon. Vai onko niin, että R2 kuluu enemmän?

Yhtä kaikki, loistava kitkarengas on kyseessä ja varmasti ei ole nuo 14 tkm olleet ne kaikkein vähiten rengasta kuormittavat, mitä tällaiselle renkaalle voi tulla. Kuluminenkin olisi voinut olla vähäisempää, jos malttaisi kaasujalkansa kanssa vähän enemmän. Ei sitä vaan voi, sillä autot on tehty ajettaviksi ja voima käytettäväksi. Silläkin uhalla että rengas kuluu enemmän.

maanantai 30. maaliskuuta 2015


Talven yllättäessä autoilijat Etelä-Suomessa, on tämä Hakkapeliitta-autoilija ollut tyytyväinen päätöksestään olla vaihtamatta kesärenkaita. Perjantaina alkuillasta luisteltiin Tampereella, paitsi tietysti me, joilla fiksusti oli vielä talvirenkaat alla. Tänään saatiin sitten lunta oikein enemmän ainakin Riihimäen eteläpuolella ja aivan rannikkoa myöten.

Enimmäkseen keli on ollut pelkkää sohjoa, mutta suojaisammilla paikoilla on kertynyt jopa yli 10 cm lunta ja ainakin Keski-Uudenmaan alueella sade jatkuu edelleen. Johtuuko sitten säästä vai mistä, niin tien päällä on tänään ollut huomattavan hiljaista. Talvirenkaita on vaihdeltu takaisin ja hyvä niin.

Itse kävin vähän testailemassa renkaita kylällä, vaikka montaa kilometriä en ajellutkaan. Pito tuttuun tapaan kaikin puolin kohdallaan, eikä minkäänlaisia etenemisvaikeuksia ollut. Taidanpa lykätä renkaanvaihtoa pääsiäisen tuolle puolen ja aamulla lähden taas reissunpäälle, tosin mitä luultavimmin lumettomille ja suolatuille pääteille, vaikka sivuteillä lunta olisikin.

maanantai 23. maaliskuuta 2015


Pääsiäinen lähestyy ja kevät on etelässä jo pitkällä. Oikeastaan ainoat jäljellä olevat merkit talvesta ovat talvinopeusrajoitukset ja liikenneviraston tiesääpalvelun ennuste tälle iltapäivälle ja illalle huononevasta ajokelistä Keski- ja Itä-Suomessa.

Moni on jo vaihtanut kesärengasta alle, mutta itselläni on vielä Hakkapeliitta R2 -kitkarenkaat alla, hiljaisesti rullaamassa. Syynä ei niinkään ole kelit, vaan karkea asfaltti, jota uskon kitkarenkaan kestävän paremmin kuin nopeaan ajoon tarkoitetut kesärenkaan ja onhan lämpötilatkin taas parin viikon lämpöaallon jälkeen olleet nollan tuntumassa ja pakkasella. Lunta tai jäätä olen nähnyt viimeksi tiellä kolme tai neljä viikkoa sitten.

Vaihtoon nuo renkaat pitää laittaa, kun kelit tästä lämpenee ja kesänopeusrajoitukset tulevat. Jompi kumpi tai molemmat takarenkaat ovat taas alkaneet ravistaa hyvin kevyesti. Helmikuun alussa pesin vanteet puhtaiksi ja ravistus katosi, mutta nyt se tuntuu taas, tosin vasta kun nopeudet ovat laittoman puolella eli päälle 110 km/h nopeuksissa. Veikkaisin, että vika on vanteessa ja siinä että pesen auton melkein joka päivä ja vanteisiin pääsee kertymään kuraa epätasaisesti tai siitä lohkeilee paloja. Silti tuntuu siltä, että seuraavaksi talveksi on syytä tasapainottaa renkaat uudelleen, jos tuo ravistus ei tulisi esiin ihan niin herkästi sen jälkeen.


Edellisellä tankillisella oli oikein tarkoitus kokeilla miten vähällä polttoaineella autoni kulkee. Tämähän ei ole mikään ekoauto, 2,2-litran dieselmoottorilla, nykytyyliin tietty ahdettuna, tuottaen 204 hv maksimitehon ja 450 Nm maksimiväännön. Rengastuskaan ei ole mikään ekorengastus kooltaan, nythän on ajeltu vakiorengaskoolla 235/45R18, kun aiemmat talvet on menty 10 mm kapeammalla.

Eilen tankkasin Kärkkäisellä Lahdessa ja laskelmat näyttäisivät sellaista, että aivan ei edellisellä tankillisella päästy tämän auton pienimpään kulutukseen. Ennätys on 2013 keväältä renkaina Hakkapeliitta R 225/45R18, joilla pääsin tankillisella 5,50 l/100 km kulutukseen. Eilinen lukema oli 5,52 l/100 km eli hyvin lähellä ollaan ja talven muiden tankkausten perusteella uskaltaisin sanoa, että R ja R2 ovat polttoaineen kulutuksen suhteen hyvin tasaväkisiä.

Viimeinen talvi Hakkapeliitta R:llä alkoi marraskuussa 2013 ja päättyi huhtikuun alkuun 2014. Matkaa tuli lähes 11 000 km ja keskikulutus tuolle matkalle oli 6,00 l/100 km. Tämä talvi alkoi talvirengastuksella aivan marraskuun alussa ja ensimmäinen tankkaus oli joulukuun puolella. Siitä tähän päivään on matkaa tehty 12 500 km ja keskikulutus on tähän mennessä ollut 6,08 l/100 km. Tuo kyllä vahvistaa sitä fiilistä mikä on tullut, että aavistuksen enemmän kuluu polttoainetta R2:t alla, kuin mitä R:t alla, mutta se leveyden muutos 225:stä 235:een on varmasti osallinen tuohon muutokseen ja kelithän ovat olleet mitä ovat olleet kumpanakin talvena, eivätkä siten testausolosuhteet ole täysin vertailukelpoisia.

Katsotaan, jos tässä nyt vielä tankillinen jatketaan talvirenkailla, mikään hoppu ei vaihtamiseen ole, ellei ilmat ihan helteeksi ole muuttumassa. Jos vaikka seuraavalla tankillisella pääsisi tuon 5,5 litran rajan alle. Joka tapauksessa kulutuslukemat ovat laskeneet sitä mukaan kun kelit lämpenevät ja tiet puhdistuvat lumesta, jäästä ja hiekoitushiekasta.

keskiviikko 25. helmikuuta 2015

 
Talvi alkaa olla kohta takana ja niin on takana myös vaihtelevia talvikelejä. Uutena vuonna matka suuntasi kohti Kuusamoa, jossa olivat ainakin omalta osaltani talven ensimmäiset ja myös parhaat talvikelit. Menomatkalla alkoi peilijäisellä valtatie 25:llä taiteillen. Siitä edelleen suolakylvyssä nelostietä pohjoista kohti, kunnes lopulta Iisalmen korkeudella suolaus loppui ja alkoi oikea talvikeli. Pakkasta muutama aste ja loppumatka Kuusamoon oikein hyvässä kelissä.

Kuusamon reissussa tuli testattua rengasta todella monenlaisella pinnalla. Kuten siis todettua, niin peilijäällä, mutta myös loskassa, polanteisella tiellä, liukkaaksi kiillottuneella lumella ja kappaleen matkaa jopa uuden lumen peittämällä tiellä. Uuden vuoden päivän peilijäällä taiteilussa tuntui, että pikkaisen voisi tässä kitkarenkaassa olla jotain liukuestettä. Muuten rengas on ollut suorastaan hajuton ja mauton. Se vaan ei yksinkertaisesti muistuta itsestään. Loska on se toinen elementti, jossa pito katoaa kun sitä on tarpeeksi. Eilen viimeksi ajoin 15 cm paksuisessa loskassa ja siinä meinaa auto väkisin alkaa puskea, tosin mitään vaikeuksia ei etenemisessä ollut silläkään alustalla.



Edellisessä kirjoituksessani kirjoitin talvikelien alkamisesta. Tuon kirjoituksen jälkeen takana 7 000 km noita talvikelejä, vaikka välillä tuntuu vesisateessa ajaessa, että tästä on talvi kaukana. Samana päivänä on koettu aamulla pimeä ja luminen, auraamaton moottoritie ja samaa tietä illalla takaisin tullessa lumesta ei ole ollut tietokaan ja on ollut kuin mikäkin syyskeli, ehkä hieman viileä sellainen.

Kolmisen viikkoa sitten ruuvailin renkaat yksitellen pois alta ja pesin vanteet sisäpuolelta, kun vanteen sisään oli kertynyt niin paljon kuraa, joka sai yhden tai kaksi rengasta ravistamaan moottoritienopeuksissa. Samalla tuli tarkasteltua renkaiden kulumista, jota ei takarenkaissa ollut käytännössä havaittavissa. Eturenkaista oli 8 mm merkki kulunut jo pois, mutta 6 mm merkki syvälti näkyvissä. Ei sinänsä mikään ihme, että rengas kuluu, kun tiet ovat kuin raastinrautaa pitkin ajelisi.


Kaiken kaikkiaan R2:t ovat nyt olleet alla melko tasan 3 kk ja matkaa on taitettu 10 500 km. Alunperin jo ajattelin, että R:n kanssa on paha kilpailla, sen verran hyvä kitkarengas se oli. R2 on kyllä lunastanut paikkansa, mutta ei välttämättä ole R:ää parempi, joillakin osa-alueilla ehkä jopa häviää. Ainakin kulutus on ollut pienoinen pettymys. Toki märkää keliä on riittänyt ja silloin kulutus on väkisin korkeampi kuin kuivalla suoralla maantiellä ajellessa.  Nyt matkaa on taitettu 6,2 l/100 km keskikulutuksella ja ajo on ollut sen verran maantie- ja moottoritiepainotteista talvinopeusrajoituksilla, että olisin odottanut kulutuksen painuvan alle kuuden litran.

Epäilen että kantavuusluokan kasvaminen 95:stä 98:iin ja renkaan leveyden muutos 225:stä 235:een on osaltaan vaikuttanut siihen miltä rengas tuntuu, kuin myös kulutukseen. Jos nyt olisin valitsemassa rengasta, niin palaisin takaisin siihen 225/45R18 kokoon. Onhan tässä nyt vielä talvirengaskautta ainakin kuukauden verran jäljellä, jos kelitkin paranisivat, että pääsisi kokeilemaan edes yhden tankillisen oikein todella pihistellen.


Toivotaan aurinkoisia kevätkelejä ja ajellaan vielä varovaisesti. Öisin on kuitenkin monin paikoin kylmää ja viime yönäkin meillä satoi 10 cm lunta ja räntää, joka tosin suurimmaksi osaksi suli päivällä pois. Sen verran sitä suojaisammassa paikassa riitti vielä illallakin, että pääsin vähän kokeilemaan Hakkapeliitan kulkua sohjossa ja kulkihan se, vaikkakin välillä rankasti aliohjaten.
Tilaa RSS-syöte Seuraa minua Twitterissä